YK:n Agenda Myanmarissa


Lähestulkoon kaikissa Yk:n Agenda 2030 tavoitteissa olisi jotain parannettavaa myös Myanmarissa, mutta opettajamme pyynnöstä pyrimme valikoimaan neljä tärkeintä aihetta nimen omaa meidän tutkimuskohteessamme; 3, 4, 9 ja 16.

Myanmarin terveydenhuolto on käsitykseni mukaan erittäin puutteellista ja perustuu erityisesti maaseudulla enemmän perinteisiin ja uskomuksiin kuin moderniin lääketieteeseen. Muutamassa suuressa kaupungissa, joissa modernia terveydenhuoltoa on, ei se siltikään ole kaikkien saavutettavissa, johtuen siitä, että ihmisiä on niin paljon terveydenhuoltokeskuksien lukumäärään nähden. Eli terveydenhuoltopalveluita tulisi tarjota enemmän kohtuullisella hinnalla, tai jopa ilmaiseksi sitä tarvitseville varattomille ja kulttuurisuhtautumista moderniin lääketieteseen pitäisi muuttaa positiivisemmaksi. Lisäksi lääkitykset esim. malariaa ja HIV:ä vastaan tulisi olla tarjolla ja saatavilla kaikille.

Terveydenhuollon määrän tarvetta kannattaa lähteä pienentämään ennalta ehkäisevän toiminnan avulla koko väestön tasolla, kuten meillä tehdään. Sikiöitä voisi olla hyvä käyttää neuvolakäynneillä tarkastuksessa ja tukea nuoria äitejä mm. äitiyspakkauksin. Lasten kasvua voitaisiin seurata, sekä heille voitaisiin tarjota vaikkapa vitamiinilisiä ja rokotteita. Samaa kehitystä voitaisiin seurata myös aikuisuuden halki, tarjoten ihmisille apua erilaisiin tarpeisiin, ennen kuin ongelmat äityvät liian pahoiksi ja maksavat paljon korjata. Myös tiedotuskamppanjoilla voidaan jakaa tietoutta useille ihmisille kerralla, jotta kohdatessaan tiedotuksessa kuulemastaan haasteesta he osaavat toimia. Lisäksi ennaltaehkäisevä liikenteen riskien tai katastrofien vahingon pienentäminen pienentää painetta terveyskeskuksilta, esimerkiksi tulvaa voidaan hallita valleilla ja suunnitellulla asutuksella.

Myös koulutus, kuten terveystiedon opettaminen auttaa terveyden ylläpitämisessä, koska silloin ihmiset oppivat jo nuorena millaisia terveet elämäntavat on, ja välttyvät elämäntapa sairauksilta. Koulutuksella on myös paljon muita hyviä puolia; naiset opettavat myös lapsiaan ja perhekoot muuttuvat hillitymmän kokoisiksi, jolloin perheen tulotasokin voi nousta. Koulutus takaa yleensä myös parempi tuloisen työn, minkä ansiosta ihmisillä on varaa kohentaa oman kotinsa kuntoa ja tarjota lapsilleen parempi laatuiset mahdollisuudet tulevaisuuteen. Yleissivistyksen tulisi olla yksi ihmisen perusoikeuksista ja kouluttautumisen on todettu vaikuttavan myös erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin, kuten syrjäytymiseen, tasa-arvoon ja rikollisuuteen.

Koulutusta voitaisiin saada yleistymään ennen kaikkea sillä, että kaikkien lasten vanhemmat ymmärtäisivät sen tärkeyden tulevaisuuden kannalta ja tarjoamalla sitä mahdollisimman edullisesti sosiaaliluokkaa katsomatta. Yleensä vanhemmat, jotka ovat käyneet koulutuksessa, pyrkivät tarjoamaan saman lapsilleenkin, joten jo tämä levittää hitaasti koulutusta. Koulutusta voitaisiin myös vaatia enemmän korkean tason työpaikkoihin pääsemiseksi, ja mahdollistaa myös kaikkien saatavilla oleva aikuiskoulutus jatkokouluttautumista ajatellen. Pitää myös huolehtia, että koulutuslaitoksia ja päteviä, motivoituneita opettajia on tarpeeksi oppilaita kohden, niin että oppiminen pysyy laadukkaana ja tehokkaana.

Myanmarin infastuktuuri on koko kokonaisuutena puutteellinen meidän näkökannastamme. Infrastuktuurilla tarkoitetaan kaikkia erilaisia yhteiskuntarakenteita, jotka mahdollistavat yhteiskunnan kunnollisen toiminnan; paitsi fyysisiä rakenteita, myös sosiaalisia rakenteita, kuten palveluita ja hallintoa. Fyysisiä rakenteita ovat esimerkiksi rakennukset, tiet, sanitaatio yli kuntien ja valtioiden rajojen.

Itse kannustaisin rakentamaan infrastuktuuria suunnitelmallisesti valtion kautta, sekä tukemaan ihmisiä rakentamaan itse oman infrastuktuurinsa suunnitelman mukaan, kuten sanitaation omaan taloonsa suoraan koko kunnan sanitaatiojärjestelmään tai yrityksen osaksi globaalia kaupankäyntiä. Kaiken kaikkiaan kestävät ja laadukkaat investoinnit kantavat pisimmälle, koska kun ne on kerran tehty, ne kestävät vielä monta vuotta rakentamisen jälkeen. Ennenkaikkea yksityisten ihmisten ja heidän yritystensä rahallinen tukeminen on tärkeää, kuten myös tutkimuksen ja maan sisäisten innovaation kehittymisen takaaminen, esimerkiksi kannustamalla varoilla ja lisäämällä merkittävästi tutkimus- ja kehityshenkilöstön määrää.

Myös tieto,- ja viestintäteknologian saatavuus olisi taattava kaikkialla, -sekä tietysti laitteiden toimivuus internet-yhteyden välityksellä.

Hyvä hallinto aiheista viimeisimpänä. Myanmar on yksi niistä harvoista maista, jotka ovat vielä sosialistisia. Jos maa saataisiin pois sosialistisesta sotilashallinnosta, parantaisi se maan tilannetta monella tavoin. Maassa on jatkuvia välikohtauksia sen eri uskontojen välillä, joita sotilaat vain lietsovat. Jos maassa olisi jäntevä demokratiahallitus, on todennäköistä, että maassa olisi rauhallisempaa. Sosialistisuus on tuonut maahan oman vääristyneen todellisuuden. Sosialistisuus ei toimi pidemmän päälle siinä piilevien arviointivirheiden takia, jotka eivät yksinkertaisesti sovi nyky-yhteiskuntaan. Myanmarissa sosialistisuus on lisännyt köyhyyttä ja eristäytyneisyyttä. Tästä syystä, jotta YK:n agenda 2030 pystyisi saavuttamaan maksimikapasiteettinsa Myanmarissa, pitää maan hallinnon muuttua radikaalisti. 

Jokaisen maan tulisi taata kansalaisilleen perusoikeudet, kuten turvallisuuden, joka menetetään aiemmin mainituissa uskonnollisissa konflikteissa. Jos maa ei kykene turvaamaan kansalaisille tätä, kertoo se maan sisäisistä ongelmista. Ongelmina voisi olla maassa oleva sota tai kuten Myanmarin tilanteessa, sosialismi. Samaiset uskonnolliset konfliktit tuovat myös maahan eriarvoisuuden. Islamin ja Buddhalaisuuden edustajat halveksuvat toisiaan, eikä heidän välillä ole minkäänlaista kunnioitusta.

Tärkein päämäärä onkin kohdassa 16 yhtenäistää Myanmarin kansalaiset ja luoda vahva, uusi sekä oikeudenmukainen demokratiavalta maalle, jonka kautta maahan tulee rauha. Rauhan kautta Myanmar pystyisi jälleen keskittymään kehittymiseen kaikilla eri sektoreilla, ja parantamaan kansan elinoloja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruuantuotannon haasteet

Luonto, -ilmasto, eläimet ja sen vaikutukset

Tervetuloa Myanmariin!