Luonto, -ilmasto, eläimet ja sen vaikutukset

Yllä olevalla kartalla on koetettu havainnollistaa Myanmarin ilmastoa, sekä sen kasvillisuusvyöhykkeitä. Rakensin kartan itse Geos- sarjan opetuskirjojen pohjalta. Ilmastovyöhykkeitä on kuvattu eri värein, kasvillisuutta erilaisin kuvioin värien päällä.

Tummin vihreä alue Myanmarin pohjoisella puoliskolla kuvaa lauhkeaa aluetta, joka on tarkemmin tyypiltään etelästä kesäsateista ja yli 22 celsiusasteista, mutta pohjoisempana alle 22 celsius asteista ja aivan pohjoisimmilta osiltaan jopa ympäri vuoden kosteaa ja sateista. Vihreä alue puolestaan on monsuuni-ilmastoa, eli kohtuullisen lämmintä tai kuumaa ympäri vuoden ja vain pieni kuiva kausi talvella. Alue mahdollistaa mm. riisin viljelyn. Vaalean vihreä alue on Myanmarin kuivinta; trooppista savannialuetta, jolla on koskea kesä ja kuiva talvi. Maan reunoilla olevat vuoristot sotkevat kuitenkin tätä selväpiirteistä karttaa, koska ne luovat päälleen ja laaksoihinsa oman ilmastonsa, mikä saattaa osasyynä näkyä myös keskellä valtiota erityisenä kuivuutena.

Ilmasto määrää kasvillisuuden, mikä tuntuu näkyvän tässä kartassa erityisen hyvin siinä, miten kasvillisuus tuntuu seuraavan ilmastovyöhykkeiden rajaa. Aivan maan pohjoisimmista osista löytyy toisaalta vuoren huipuilta vuoristokasvillisuutta, mutta kosteuslukemia tarkastellen myös trooppisempaa kasvillisuutta laaksoista. Pystyraitainen kuviointi oikealla laidalla puolestaan on subtrooppista kosteaa metsää, joka seuraa alas savannialueelle sateet pysäyttävän vuoriston avulla. Pienipisteinen osa vasemmalla puolen taas on monsuunimetsää, joka tosin muuttuu osittain savanni-tyyppiseksi ja paljaaksi maan kaskiosissa. Maan Etelä-osissa on trooppista sademetsää.


Tässä muutamia ainutlaatuisia Myanmarin eläimiä;



Trachypithecus obscurus), sekä sen kainalossa pieni mango. Lajin edustajat ovat harvinaisen pienikokoisia; ruumis ja pää vain 42-61cm, ja häntä 50-85cm, eikä painoa ole kuin 5-9kg. Häntä ei sovellu roikkumiseen, mutta tasapainoiluun senkin edestä. Laji on luultavasti joutunut sukupuuton partaalle ihastuttavan ulkonäkönsä; pörröisen karvansa ja vaaleiden merkkiensä vuoksi. Langurit viettävät aikaansa korkeissa puissa niin syvällä metsässä, kuin kaupunkien puistoissa, etsien ravinnokseen ennen kaikkea erilaisia lehtiä, mutta myös kukkia, siemeniä ja hedelmiä. Erikoista kyllä, apinat voivat syödä jopa 2kg ravintoa jokaisena päivänään, mikä on melkoinen suoritus ottaen huomioon apinan painon.

Kuvan lähde.

Kuvan lähde.

Tässä eräs suosikeistani, muurahaiskävyistä toisiksi pienin eli malajianmuurahaiskäpy (manis javanica). Tällä pahenevasti uhanalaisella eläimellä on pituutta vain 65cm, mutta painoa jopa 10kg. Sen keho on, kuten kuvista voi nähdäkin, peitetty pienillä suomuilla, jotka ovat suoraan esihistorialliselta ajalta, -kuten lajin kielikin, joka on koko eläimen ruumiin mittainen, ja painuu kerälle tämän alavatsan seudulla. Eläin elää pääasiassa kumi ja öljypuiden valtaamissa metsissä, mikä voi jo osaltaan selittää sen uhanalaisuutta, kuten suomujen ja lihan käyttö perinteissä.
Nimensä mukaan tämä eläin syö pääasiassa muurahaisia ja termiittejä.



Kuvan lähde.
Polyplectron bicalcaratum on hieman erikoisempi versio meidän fasaaneista; suora suomennettuna harmaa riikinkukko-fasaani. Laji sattuu myös olemaan Myanmarin kansallislintu. Lintu on jopa 76cm pitkä ja se on helposti tunnistettavissa kauniista kuvioinneista sulistaan. Naarailla kuvioinnit eivät tosin ole näin selkeitä, vaan tummempia ja pienempiä. Viihtyvät laaksoissa ja metsäisillä mäillä, joista löytyy myös bambua, alueella varsin yleinen lintu. Ravintona toimii samaan tapaan kuin täkäläisillä fasaaneilla siemenet, marjat, hyönteiset, mutta myös hedelmät ja kasvien osat.

Tässä kuvia vielä muutamasta aivan ainutlaatuisesta eläimestä, jotka ovat kaikki uhanalaisia, ja elävät ainakin osan elämänkierrostaan Myanmarin alueella;



Ensimmäinen kuva on glaviaalista (Gavialis gangeticus), joita esiintyy Myanmarin luoteisosissa. Toinen kuva on lusikkasirristä (Calidris pygmaea), joka talvehtii Kaakkois-, ja Etelä-Aasiassa, eli myös Myanmarin alueella.

Tässä puolestaan dugongi (Dugong dugon), sireenieläimiin kuuluva merinisäkäs. Laji on harvinaistunut, koska sitä on pyydetty sen lihan ja rasvakudoksen vuoksi. Yksilöt ovat myös herkkiä jäämään kiinni erilaisiin rojuihin, kuten verkkoihin.

Myös näistä lajeista ehkä tunnetuin Sumatran sarvikuono (Dicerorhinus sumatrensis) joita saattaa vielä tavata Myanmarin eteläisissä osissa. Lajin sisällä tuntui olevan valtavasti variaatiota, sillä sen edustajat saattavat kasvattaa karvaa iholleen villasarvikuonojen tapaan, sillä ilmeisesti ne ovat villasarvikuonoille läheisempää sukua, kuin muille nykyään eläville sarvikuonolajeille.




Tässä vielä laji, joka näyttäisi olevan karannut esihistorialliselta ajalta; Rhinoplax vigil eli suomalaisittain naurusarvinokka. Lajin suurin uhka on salametsästys, sillä sen nokasta maksetaan enemmän kuin norsunluusta. Nari on saanut nimensä koiraille tyypillisestä äänestä, joka muistuttaa etäisesti naurua.



Myanmarin luonnonympäristö tarjoaa valtion asukkailleen paljon erilaisia etuja, niin aineettomia kuin aineellisia, suoria kuin välillisiä. Alueen ilmasto on kohtalaisen lämmin ympäri vuoden, noin 15-30 asteen väliltä ja enemmistöllä alueista varsin kosteaa, eli olot ovat mitä sopivimmat sopivat maatalouden harjoittamiselle. Kasvit voivat siis kasvaa ympäri vuoden, ja jos maaperä vain sallii, tuottaa jopa 2-3 satoa vuodessa. Myanmarin kasvillisuus on erityisen runsasta maan reuna-alueilta, joista löytyy sankkoja sademetsiä puutarvikkeiksi, ja ainutlaatuinen biodiversiteetti erilaisia eläimiä, -mikä edistää myös matkailua ja sen tuomia rahallisia varoja alueella. Ainutlaatuinen ympäristö myös rikastuttaa usein maan omaa kulttuuriperimää.

Kuitenkin alueen negatiiviset puolet lienevät suurempia; siinä missä ilmasto on hyvä, on se maankeskiosissa suhteettoman kuumaa ja kuivaa, lisäksi alueilla, joissa on kosteaa ja leutoa, muodostuu usein ongelmaksi ravinteiden huuhtoutuminen maaperässä liian syvälle, eritoten jos alue raivataan avaraksi, viljelykasvien käytössä olevaksi pelloksi. Ja paitsi, että alue on nyt aavikoitumassa, pilaavat karkaavat ravinteet rehevöittämällä ympäröivien jokien vedenlaadun, näin horjuttaen myös kalakantojen kokoa. Monsuunialueilla, Myanmarin eteläisissä osissa myös ilmastonmuutoksen tuoma vuodenaikojen uudenlainen vaihtelu aiheuttaa ongelmia, koska alueen viljelykasvien istutus on erittäin tarkkaan ajoitettu, jotta sato ehtii kypsyä. Sateiden tulon ajankohta myös maan keskiosiin on entistä epävarmempaa, oletettavasti samaisesta syystä.

Trooppinen ilmasto takaa kauniin luonnon lisäksi hirvittävän skaalan erilaisia rikkakasveja, tuholaisia, punkkeja, sekä sairauksia aiheuttavia eliöitä, kuten loisia, bakteereja ja alkueläimiä, kuten malaria-tyypeistä vaarallisinta P. falciparumia tai keltahyttysen denguekuumetta.

Suomen suurlähetystön mukaan maassa esiintyy myös mainittavasti vaarallisia maanjäristyksiä  Sivusto varoittaa jopa maan suotuisten viljelyolojen tuomista haitoista, sillä Myanmar on maailman toisiksi suurin oopiumin tuottajamaa.

Lähteistä;
Enemmistössä kuvista on suorat linkit lähteisiinsä, jos näin ei ole, on kuva suoraan tekstilähteestään, joka on merkitty linkillä tekstiin.
Kartan olen itse luonut Geos-oppikirjojemme mukaan Libre Offese Draws:sa.